Reissumme Merenkurkusta Alpeille – vaasalaisten ja sveitsiläisten yhteisprojekti

Olimme suunnitelleet tätä Lyskan, VG:n ja sveitsiläisen St. Croix'n  lukion yhteistä projektia läpi syksyn; itse asiassa ensimmäinen infotilaisuus pidettiin jo viime keväänä. Projektin tarkoituksena oli tutustua molempien maiden luonnonperintökohteisiin ja toki myös maiden kulttuureihin ja uusiin ihmisiin.

 

Tiistaina 20.9. iltapäivällä olimme vihdoin Vaasan lentokentällä vastaanottamassa sveitsiläisiä vieraitamme. Jännitystä oli ilmassa, mutta kaikki löysivät parinsa ja lähdimme illaksi kotiin päin.

Seuraavana päivänä 21.9. ohjelmaan kuului vierailu Terranovaan ja tutustuminen meidän kouluumme. Söimme lounaan koululla ja iltapäivä olikin vapaa. Kiertelimme ympäri keskustaa ja kävimme sveitsiläisten toiveesta merenrannalla useampaankin otteeseen. Illalla söimme Raxissa, juttelimme ja pelasimme korttia myöhään ennen kotiinlähtöä.

 

 

 

Torstai 22.9. oli varattu retkelle meidän maailmanperintökohteeseemme, Merenkurkun saaristoon Svedjehamniin. Alue on Suomen ainoa Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluva luontokohde. Lähdimme bussilla koulusta yhdeksän maissa. Perillä meillä oli opas, joka kertoi alueesta englanniksi. Kävelimme muutaman kilometrin lenkin ja kävimme tornissa. Lounaspaikaksi oli valittu kahvila Salteriet.

Palasimme koululle iltapäivästä, ja ilta oli vapaa. Monet lähtivät keilaamaan, elokuviin tai vaikka pelaamaan tennistä, mutta meidän parimme halusivat ehdottomasti kokea suomalaisen saunan. Suunnittelimme siis lähtöä kohti Tropiclandiaan, kunnes luimme sen olevan suljettu korjaustöiden vuoksi. Seuraavaksi ajattelimme lähteä uimahalliin, mutta epäonni jatkui - sielläkin allas oli suljettu, joten emme halunneet lähteä. Saunaan oli kuitenkin päästävä, joten aloimme selvittää, olisiko mahdollista päästä Vaasan opettajien ammattiyhdistyksen opesaunaan Vaskiluotoon. Onnistuihan se, mutta avaimen löytäminen osoittautui hieman vaikeammaksi. Rehtori Jaakko Pertun, kanslian henkilökunnan ja monen muun opettajan avustuksella avain löytyi, ja pääsimme lähtemään kohti Vaskiluotoa.

Kun pääsimme perille, liikunnanopettaja Mathias Eklund oli jo erittäin ystävällisesti laittanut saunan meille lämpiämään. Odotellessamme grillasimme makkaraa ja ihailimme hienoa auringonlaskua. Saunoimme ja kävimme uimassa meressä, joka oli syyskuun loppupuolella jo aika vilpoinen, mutta meidän yllätykseksemme kaikki sveitsiläiset kävivät uimassa useampaan kertaan. Ilta oli kaikin puolin onnistunut.
Perjantai-aamuna 23.9. kokoonnuimme koululla ja esittelimme sveitsiläisille luonnonperintökohteesta aiemmin valmistelemamme PowerPoint-esitykset. Vieraat olivat mukana tunneilla, ja söimme lounaan koululla. Koulun jälkeen meillä oli pari tuntia vapaa-aikaa, jonka vietimme keskustassa sveitsiläisten kanssa, jotka ostivat tuliaisiksi kotiin muun muassa Marimekon penaaleja ja korvapuusteja.

Illalla lähdimme sisäsatamasta M/S Tiiralla kohti Jannen Saluunaa. Perillä meille oli tarjolla lohikeittoa, ja myöhemmin illalla ohjelmassa oli erilaisia pelejä ja leikkejä. 

Lauantaina aikaisin aamulla veimme sveitsiläiset vieraamme juna-asemalle, josta he lähtivät vielä pariksi päiväksi Helsinkiin. 

 

Koeviikon takia aika kului kuin huomaamatta, ja pian olikin jo meidän vuoromme lähteä Sveitsiin.

Lauantaina 8.10. lähdimme Vaasan lentokentältä kohti Helsinkiä, josta jatkolentomme Zürichiin lähtisi. Pääsimme perille Sveitsiin ongelmitta, ja majoituimme Zurich Youth Hosteliin. Alkoi olla jo myöhä, ja kaikki lähtivät etsimään ruokapaikkoja kaupungilta. Vietimme illan kävelemällä ympäri Zürichin vanhaakaupunkia.

 

 

Aamupalan jälkeen suuntasimme taas kohti kaupungin keskustaa. Ihailimme taas vanhaakaupunkia, tällä kertaa päivänvalossa, ja vain kiertelimme ympäriinsä. Otimme paljon valokuvia, ostimme matkamuistoja, söimme lounasta, ja iltapäivällä olikin aika lähteä junalla kohti Freiburgia. Parin tunnin matka kului junan käytävällä seisoessa, koska Sveitsissä istumapaikat ilmeisesti varataan "nopeat syövät hitaat" -taktiikalla. Myöskään perille saapuminen ei sujunut aivan suunnitellusti, kun kolme oppilasta ei ehtinyt Freiburgin-asemalla junasta ajoissa ulos, vaan he jäivät sisään junan jatkaessa matkaa kohti Geneveä, ja seuraava pysäkki oli siis noin 150 kilometrin päässä. Onneksi he kuitenkin pääsivät myöhemmin junalla takaisin.

Näimme vihdoin omat sveitsiläiset parimme ja kaikki lähtivät illaksi kohti kotia. Seuraavana aamuna lähdimme kohti Saint Croix'n lukiota, jossa olimme mukana tunneilla. Koulu oli todella hieno ja moderni, ja näköalat joka ikkunasta olivat upeat. Iltapäivä oli vapaata, ja monet lähtivät kohti Freiburgin hienoa vanhaa keskiaikaista kaupunkia ja jotkut kävivät myös suklaatehtaalla. Illalla söimme kaikki yhdessä fondueta, ehkäpä Sveitsin kuuluisinta ruokalajia. 

Tiistaina aikaisin aamulla oli lähtö bussilla kohti Aletschin jäätikköä Alpeilla. Bussimatka kesti lähemmäs kolme tuntia ja matkan aikana näimme hyvin monenlaista Sveitsiä, kuljimmehan läpi lähes koko maan. Menimme myös ohi Genevestä ja kauniista Genevejärvestä. Perillä lähdimme heti gondolihissillä kohti korkeuksia - määränpäämme oli yli kolmen kilometrin korkeudessa. Gondolihissimatka oli todella hieno, näimme monia sumuisia ja lumisia alppikyliä matkan varrella. Perillä kävimme syömässä ja tietysti näköalapaikalla, josta näki itse jäätikön. Tarkoituksena oli alun perin kävellä kävelyreitti alaspäin, mutta keli oli niin sumuinen ja maa oli liukas, joten meitä ei päästetty. Sen sijaan menimme hissillä puoliväliin alaspäin vuorenrinnettä ja teimme muutaman tunnin kävelyretken järven ympäri ja muualla maastossa. Omasta mielestäni tämä päivä oli ehdottomasti paras: sää parani aamupäivällä ja näköalat vuoristossa olivat kerta kaikkiaan upeat. Pidimme pienen tauon kahvilassa, lähdimme hissillä takaisin alas ja bussimatka takaisin kohti Freiburgia alkoi. Myös se oli hieno kokemus, koska aamuinen sumu oli hävinnyt ja näimme kunnolla sveitsiläistä maaseutua lehmineen ja viinitarhoineen. Tie kulki monin paikoin vuorten välisissä solissa, ja näimme myös Genevejärven auringonlaskussa. Illalla kaikki söivät perinteistä sveitsiläistä ruokaa oman parinsa kotona.

 

 

 

Keskiviikko oli varattu retkelle pääkaupunki Berniin. Meillä oli opas, joka kertoi kaupungista mielenkiintoisia yksityiskohtia ja sen historiaa samalla, kun kävelimme ympäri kaupunkia. Varsinkin keskiaikainen vanha kaupunki oli todella hieno. Iltapäivällä oli taas vapaata aikaa, jolloin kiertelimme kaupungilla ja teimme ostoksia. Ilta oli viimeinen iltamme yhdessä, joten menimme kaikki syömään ravintolaan. Juttelimme myöhään iltaan ja lopulta kaikki lähtivät kotia kohti. Aamulla oli aikainen herätys ja lähtö kohti Zürichia ja lentokenttää. Zürich-Helsinki ja Helsinki-Vaasa – lentojen jälkeen olimme vihdoin kotona.

 

 

Teksti ja kuvat: Anna Mikola

 Copyright Vaasan lyseon lukio 2005-2016