Fuusio Tampereella



Mustaa makkaraa, mediaa, Pikku kakkosen lavasteita, shoppailua ja bussilastillinen teinejä. Siinä ainekset Fuusion tämänvuotiseen opintomatkaan.

 

Tämän vuoden Fuusio-matka suuntautui Tampereelle. Tarkoituksena oli vierailla Tampeereen yliopiston tiedotusopin laitoksella, Mediamuseo Rupriikissa, Ylen toimituksessa sekä Ideaparkissa, jossa shoppailuaikaa oli ruhtinaalliset kaksi ja puoli tuntia.

Lähtö aamulla tapahtui puoli seitsemältä. Tähän mennessä kaikki kuusitoista matkalle lähtijää sekä kaksi opettajaa olivat raahautuneet koululle ja vallanneet itselleen paikan bussista. Matkan alku kului nopeasti: vertaillen eväitä ja suunnitellen sitä, mitä matkalta voisi odottaa.

Olimme perillä Tampereella kello 10.30.  Ruokailimme yliopiston opiskelijaruokalassa, jossa sinä päivänä oli tarjolla Tampereen erikoisuutta: mustaa makkaraa. Niille, joiden mielestä musta makkara maistuu sekä näyttää niin hirveältä, että on parempi kiertää se kaukaa, oli epämääräisen näköistä kalaa. Opiskelijaruokalasta jäivät kuitenkin päällimmäisenä mieleen sadat läppärilaukut, joita ihmiset kantoivat mukanaan, sekä astioiden palautustiskin liiketunnistinovet.

Seuraavien tuntien aikana vierailimme muun muassa Tiedotusopin laitoksella, jossa tutustuimme opiskelija-radion ja lehden tekemiseen, sekä Mediamuseossa, jossa tutustuimme multimedian kehitykseen. Viimeisenä vierailimme Ylen toimituksessa, jossa oppaamme johdatti meidät muun muassa Pikku kakkosen kulisseihin. Kävimme myös Ylen puvustamossa, jonka yli 80 000 vaatteen valikoima sai varsinkin monen tytön suupielet kääntymään kohti kattoa. Ainoa monia harmittamaan jäänyt asia oli kuitenkin se, että Ylen putiikki oli valitettavasti suljettu juuri sinä päivänä.

Viimeiset tunnit vietimme Ideaparkissa. Koko ryhmä oli silmin nähden innostunut, ja useimmat ryntäsivätkin ostoskeskukseen sisälle heti, kun bussin ovet aukenivat. Puolentoista tunnin samoilun jälkeen useimmille tuli kuitenkin niin nälkä, että loppuaika kului oikean ruokapaikan etsimisessä. Onneksi kukaan ei kuollut ruuan puutteeseen, vaan ostosreissukin päättyi hyvin.

Yhdeksän aikoihin aloitimme matkan takaisin Vaasaan. Paluumatka oli melko kivuton, jos ei oteta huomioon faktaa, että kellon lähestyessä keskiyötä vitsien laatu laski huomattavasti. Samalla kun puolet porukasta jo nuokkui tuolin selkänojaa vasten, osalla oli loppuun asti niin hauskaa, että edes pysähdyspaikkana toiminut Parkanon Shell ei voinut lannistaa iloa. Sen kaltaisista paikoista löytyy aina ne ilkeimmistä ilkeimmät amislaiset, jotka eivät osaa arvostaa sitä, että lukiolaiset rynnivät sisään näyttäen eksyneeltä larppausporukalta.

Vaasaan saavuimme keskiyön jälkeen. Matka oli kaikkien mielestä onnistunut, ja useimmat odottavatkin ensi vuoden matkaa innoissaan.

Liinu Piilikangas

 Copyright Vaasan lyseon lukio 2005-2016