My Fair Lady lyseolaisen silmin

Lyskan junnut kävivät torstaina 18.3. Vaasan kaupunginteatterissa katsomassa musikaali My Fair Ladyn. Teatterivierailu toi mukavaa vaihtelua tavallisiin koulupäiviin.

 

My Fair Ladyssa kohtaavat kadulla kukkia kaupitteleva Eliza Doolittle ja korkeasti koulutettu fonetiikan professori Henry Higgins. Higgins lyö ystävänsä eversti Pickeringin kanssa vetoa siitä, että pystyy kuukaudessa muokkaamaan Elizasta hienosti käyttäytyvän ladyn kreivittären tanssiaisiin…
 
Musikaali oli visuaalisesti todella näyttävä. Jo alku lupasi paljon – erityisen vaikutuksen meihin teki alkukohtauksen koko lavan taakseen peittävä läpinäkyvä verho, johon heijastettiin lumisadetta. Näyttelijöiden liikkuessa taustalla näkymä oli kuin unesta! Myös koreografiat olivat näyttäviä ja taidokkaita. Yksi parhaimpia oli ehdottomasti hevoskilpailukoreografia, joka loi aidon vaikutelman ja oli samalla humoristinen.
 
Kappalevalinnat olivat osuvia. Ne loivat tunnelmaa ja selkeyttivät henkilöiden persoonia. Osa sanoista meni välillä ohi korvien, mutta yleensä kertosäkeessä pääsi taas mukaan. Lisäksi melodiat olivat tarttuvia.
 
Näyttelijöinä Karoliina Kudjoi ja Joose Mikkonen onnistuivat rooleissaan erinomaisesti – päähenkilöiden luonteet tulivat hyvin esille. Myös elävät patsaat jäivät varmasti jokaisen katsojan mieleen.
 
Myös näytelmän lavastus oli onnistunut. Lavasteportaat toimivat yllättävän hyvin läpi koko musikaalin. Ne sopivat koristamaan sekä Higginsin kotia että katukuvaa ja muita ympäristöjä. Henry Higginsin tuoli sekä katosta laskeutuvat massiiviset kirjahyllyt tekivät Higginssin asunnosta persoonallisen ja erottivat sen muista musikaalin tapahtumapaikoista.
 
Puvustuksella saatiin tehtyä selväksi ero ”katurottien” ja ylempiluokkaisten välillä. Yläluokan puvustuksen tehokeinona oli käytetty myös yhtenäistä väritystä. Kreivittären tanssiaisissa Eliza puolestaan erottui edukseen valkoisella mekollaan muiden ollessa pukeutuneina punaiseen ja mustaan. Puvustus tukikin hienosti näytelmän kohtauksia ja sanomaa.
   
Kaiken kaikkiaan musikaali oli erittäin viihdyttävä ja humoristinen. Toisaalta se oli myös dramaattinen ja sisälsi syvällisen sanoman. Lyseolaiset arvioivatkin musikaalin kokonaisuutena hyväksi. Avoin loppu jäi silti häiritsemään monia.


Kirjoittaja: Maisa Saari

Kuvat: Vaasan kaupunginteatteri

 Copyright Vaasan lyseon lukio 2005-2016