IB:n mystinen maailma aukeaa

Opiskelua englanniksi, vaikeat pääsykokeet, yöhön jatkuvaa raatamista…kaikilla on varmastikin jonkinlainen käsitys koulusta nimeltä IB-lukio. Mutta millainen paikka se oikeasti on? Me Fuusion toimittajat lähdimme tien toiselle puolelle selvittämään sitä.

 

9:00
Tutustumisretki alkaa pre-DP:ltä

Saavumme Vasa Övningskolanille, jonka tiloissa IB-lukio toimii. Siellä meitä odottaakin jo koulun oppilas Mia Salomäki. Aamu on kylmä, joten kiirehdimme äkkiä sisälle. Mia johdattaa meidät korkeaan, vielä tyhjään aulaan, josta lähdemme kapuamaan portaita pitkin kohti kansliaa.
 
Koulun käytävät ovat vielä melko tyhjillään, mutta pikku hiljaa kellon lähestyessä puoli kymmentä alkaa sisään saapua enemmänkin oppilaita. Mian lukujärjestyksessä on ensimmäisenä ruotsia, ja jäämme odottamaan tunnin alkua luokan eteen. Nyt onkin oiva hetki hieman haastatella häntä.

IB-lukio muodostuu kolmesta lukuvuodesta, kuten tavallinenkin lukio. Ensimmäistä vuotta kutsutaan nimellä pre-DP, ja siinä opiskellaan tavallisia lukiokursseja englanniksi. Pre-DP:n on siis tarkoitus tavallaan valmentaa kahta varsinaista IB-vuotta varten, joissa sitten on aivan oma opetussuunnitelmansa. Mia itse on juuri aloittanut uudessa koulussa, eli hän opiskelee tällä hetkellä pre-DB –vuottansa.

−Olen sopeutunut tänne hyvin, ja meidän luokka on tosi ihana, Mia kertoo iloissaan.
Alun perin hän valitsi IB-lukion opiskelupaikakseen kansainvälisyyden ja englanninkielisen opetuksen takia. Mian mielestä englanniksi opiskeluun ei liity mitään erityistä vaikeutta, vaan asiat oppii kyllä hyvin vähän vieraammallakin kielellä. Kun opiskeluun tottuu ja saa sujuvuutta omaan kielitaitoonsa, opiskelu englanniksi ei enää tunnu niin erikoiselta. Aina kaikki ei tietenkään ole pelkkää ruusuilla tanssimista: töitä täytyy tehdä paljon.

−Työmäärä on selkeästi lisääntynyt, mutta sitä osasin odottaakin, Mia sanoo. –Varsinkin äidinkielessä on paljon tekemistä.
−Toinen huono puoli on mielestäni taideaineiden puuttuminen, hän listaa.
Kuitenkin hän sanoo olevansa erittäin tyytyväinen päätökseensä tulla IB-lukioon. Hyvä yhteishenki oppilaiden kesken piristää keskellä arjen aherrusta.

Luokan eteen alkaa tulla muitakin oppilaita. Puheensorinasta voi erottaa niin suomea, ruotsia kuin englantiakin. Monet IB:n oppilaista ovat kaksikielisiä, ja keskustelu on usein tällaista kolmen kielen sekoitusta.


10:05
Ruotsia pienessä ryhmässä

Olemme seuraamassa Mian ruotsin tuntia. Ensimmäisenä silmään pistää pieni opetusryhmä: tunnilla istuu vain yksitoista oppilasta. Tunnelma luokassa on rento ja rauhallinen. Samaa ei voi aina sanoa meidän lyseolaisten tunneista, kun oppilaita voi olla yhdellä tunnilla lähemmäs kolmekymmentä.

Asetumme eturiviin seuraamaan opetusta. Opettaja jakaa tehtävämonisteita ja antaa meillekin yhdet. Miakin alkaa tehdä tehtäviä, vaikka yöunet ovat jääneet vähiin – läksyjä ja muita koulutöitä tehdessä.

Tunnin opetuskieli on ruotsi, joten oppilaat ja opettaja kommunikoivat keskenään ruotsiksi. Vähän niin kuin kielikylvyssä!


11:15
IB-opiskelua ja historiaa englanniksi

Siirrymme nyt Mian luota ensimmäisen IB-vuoden opiskelijan Antti Patailan opastukseen. Hän kertoo meille enemmän IB-lukiossa opiskelusta: kun on suorittanut pre-DB –vuoden, valitaan kuusi tai seitsemän oppiainetta, joita alkaa pääsääntöisesti opiskella. Kolme valituista oppiaineista täytyy olla ’higher level’ -tasoa, eli haastavampia ja vaikeampia kuin ’standard level’ -tasoiset oppiaineet, joita taas saa valita kolme tai neljä. Opiskelun päätyttyä oppilaiden täytyy kuitenkin kirjoittaa kaikki aineet, joita he ovat opiskelleet − toisin kuin tavallisessa lukiossa, jossa pakollisena on vain äidinkieli.

Menemme Antin mukana historian tunnille. Koko kymmenen oppilaan ryhmä kuuntelee tarkkaavaisesti opettajan sujuvaa englanninkielistä opetusta. Me tavalliset kouluenglannin lukijat kuuntelemme ihmeissämme ja kyselemme välillä Antilta jonkin vaikean sanan merkitystä.


12:00
Ruokailua ja koulujen vertailua

Kesken historian tunnin on ruokailu. Jätämme tavaramme historian luokkaan ja siirrymme Antin kanssa ruokalaan, missä kaiuttimista soi musiikkia. Otamme lautasillemme kalaa ja perunaa ja menemme juttelemaan Antin kanssa hänen motiiveistaan tulla IB-lukioon.

−Halusin vähän haastetta, Antti sanoo. – Ja tiesin, että tämä on hyvä koulu. Yksi valintaperusteeni oli myös hyvät jatko-opintomahdollisuudet.

Ruokailun jälkeen historian tunti jatkuu. Oppitunnit ovat 75 minuuttia pitkiä eli vain viisi minuuttia pitempiä kuin meillä lyskassa. Se taisikin olla ensimmäinen samankaltaisuus, jonka keksimme!

Tunnin jälkeen jäämme juttelemaan opettajan kanssa. Hän kertoo olevansa tyytyväinen IB-lukioon ja sen opetustapaan, erityisesti pieniin ryhmäkokoihin.
– Jokaisen oppii tuntemaan paremmin, kun edessä ei ole mitään suurta oppilasmerta, hän naurahtaa.


13:20
Matematiikkahan on aina samaa koulusta riippumatta?

Nyt on aika taas liittyä Mian seuraan. Ohjelmassa on matematiikkaa. Tunti pidetään auditoriossa, ja toteamme, että ratkaisu on loistava: kenenkään pää ei ole edessä!

Esittäydyttyämme opettajalle hän kysyy, haluaisimmeko mekin laskea muutaman tehtävän. Tyydymme kuitenkin vain seuraamaan opetusta Mian vierestä. Hän on jo käynyt tehtävämonisteen kimppuun ja näpyttelee laskintaan. Katsotaanpas sitten näitä laskuja.

One root of the equation ax² – 5x + 2 = 0 is x = 1. Find the other root, giving your answer as fraction.

Siis…mitä?
−Tämä on hyvä ryhmä, opettaja kehuu. – He ovat hieman keskitason yläpuolella. Täällä on muuten epätavallisen paljon poikia, kun yleensä IB:lle tulee tyttöjä paljon enemmän.

Tällä hetkellä IB-linjalla on oppilaita kolme n. 25 oppilaan luokkaa, eli yhteensä 70-80 opiskelijaa.


14:45
Päivä on pulkassa!

Lähdemme koululta kohti bussipysäkkiä pohtien samalla, mitä kaikkea saimme tietää IB-lukiosta päivän aikana. Löysimme monia eroavaisuuksia sen ja tavallisen lukion välillä. Joka tapauksessa päivä oli mukava, eikä IB:n maailma enää olekaan niin mystinen.

 

Teksti: Elina Kalliokoski ja Sanna Koivumäki

 

 Copyright Vaasan lyseon lukio 2005-2016