Keskiajan opintomatka Tukholmaan ja Turkuun

Aamulla herätessäni ymmärsin, että opintomatka ei ole syy jättää päivän oppitunteja väliin. Abeille tuttuun tapaan vaivuin heti aamulla horrokseen ja lievästi nuhaisena yritin keksiä syyn jättää seuraavan tunnin välistä. Otin itseäni niskasta kiinni ja olin tunneilla, ainakin fyysisesti siis. Onneksi kahden aikaan, kun bussin oli määrä lähteä, sain mahdollisuuden lamauttaa ruumiini elintoiminnot ja suorastaan olla horroksessa seuraavat nelisen tuntia.

Kyseessä oli siis Vaasan Yhteiskouluyhdistyksen ja koulun mahdollistama opintomatka ja sukellus keskiajan historiaan. Luvassa oli mielenkiintoisia sekä vähemmän mielenkiintoisia kokemuksia. Saavuimme Turkuun alkuillasta ja jatkoimme saman tien kohti satamaa. Voisin vannoa meidän olleen ainoat alle 50-vuotiaat satamassa, mikä lupasi simppeliä mutta rauhallista matkaa kohti Tukholmaa. Kulkuvälineenämme oli upouusi ja hieno Viking Grace, jonka jokaisessa hytissä komeili kaunis taideteos. En yhtään muista, mistä oman hyttimme teos kertoi, mutta mieleen jäi hämmennys, jonka koin astuessani hyttiin ja nähdessäni tuon... Taideteoksen. 

 

Deus Vult!

Ehkä jopa kahden ja puolen tunnen yöunien jälkeen oli ohjelmassa aamupala hienossa hotellissa, jonka nimi oli muistaakseni Glubben tai Globben tai jokin vastaava... Hotelli oli hämmästyttävän kaunis ja varmastikin yksi hienoimpia näkemiäni hotelleja, ja myös sen aamupala oli maukas. Sen jälkeen tarkoituksena oli sisäistää keskiajan historian tietoutta ensin museossa, jonka jälkeen matka jatkui Stora Kyrkan -nimiseen kohteeseen. Päivän ohjelman huipensivat kävely läpi Tukholman vanhan kaupungin ja vanhan torin näkeminen. Jälkimmäisessä kohteessa todistin vaarallisen läheltä piti -tilanteen, kun paikallinen taksi oli ajaa pulun päältä. Nokkelana ja teknologiaan erikoistuneena nappasin tästä kuvan. 


Museo, jossa seuraavaksi vierailimme, oli nimeltään Medeltidsmuseet ja siellä meitä odotti iloisena opas, joka puhui... ruotsia. Kohtasin pahimman pelkoni: ruotsin osaamisesta olisi nyt konkreettista hyötyä ensimmäistä kertaa elämässäni. Opas alkoi puhua ja aloin hikoilla, kun tajusin, että seuraavina 60 minuuttina en tulisi todennäköisesti ymmärtämään mitään. Onneksi museo oli täytetty kylteillä, joissa opastettiin myös englanniksi, joten sain vierailusta ainakin jotakin irti. Museon jälkeen kävimme kirkossa, joka oli kyllä esteettinen kokemus, mutta mitään erityisesti paikasta ei jäänyt mieleen.

Ruotsin taistelu. Tai joku. Itse laittaisin rahat hyökkääjille.

Päivän viimeiset tiedonjyvät saimme vanhasta kaupungista sekä torista. Harmikseni joka seinässä oli graffiti. Olisi ollut edes taidetta, mutta graffitit olivat kaikissa tapauksissa aivan hirveitä. Hieman sen jälkeen, kun pulu oli jäädä taksin alle, alkoi vapaa-aika. Meillä olisi seitsemän tuntia omaa aikaa Tukholmassa. Ensin ajattelin, että aika menee nopeasti. Olin väärässä. 


Suomi kuntoon.

Mitä Tukholmassa voi tehdä? En tiedä, en oikeasti tiedä. Yritin pähkäillä kahden kaverin kanssa asiaa, ja vapaa-ajanvietto oli ajoittain todella tuskallista. Seikkailimme Tukholman Kampissa, ja ennen sitä sekä sen jälkeen eksyimme. Teimme tuttavuutta todella mukavan pubin kanssa sekä Ruotsissa ollessamme myös nuuskakauppa oli pakko kokea. Sisustus oli kallista, ja selatessamme nuuskia tuli "Snusexpert"-tittelillä varustettu nainen kysymään, tarvitsimmeko apua. "No thanks", vastasin nopeasti. Onneksi vältin mahdollisesti yli minuutin kestävän sosiaalisen kontaktin kahdella sanalla.


Puluja! Niin paljon puluja!

Kun vapaa-aika oli lopuillaan, olimme läpimärkiä, koska tietysti Tukholmassa oli pakko sataa räntää ja vettä vuorotellen ollessamme siellä. En usko, että kukaan yllättyi, että sade lakkasi kymmenisen minuuttia lähtömme jälkeen. 

 

Onhan se Tukholma kaunis

Seuraavana aamuna heräsin maittavien yöunien jälkeen, sillä nyt nukuin mielestäni yli kolmisen tuntia, mikä on jo ihan hyvin, kun otetaan huomioon laivan lievä keinuminen. Kun sain tietää, että päivä tulisi olemaan todella rankka, olisin ehkä yrittänyt saada muutaman tunnin lisää unta. Kun nukahtaa istualtaan ja ehtii nähdä unta kymmenisen sekuntia, kannattaa kysyä itseltään, miten meni noin niin kuin omasta mielestä se nukkuminen.

Heti syötyämme aamupalan Seaport-nimisessä hotellissa oli vuorossa opastettu kierros Aboa Vetus -nimisessä museossa. Opas oli energinen ja puhui suomea, joten mielenkiinto opastuksen aikana kerrottuihin asioihin nousi moninkertaisesti verrattuna ruotsinkieliseen opastukseen. Hyvän opastuksen jälkeen kiersimme vielä parikymmentä minuuttia, ennen kuin matka kohti Turun linnaa alkoi.

Turun linnassa meitä odotti opastus, jonka jälkeen söimme ruokaa keskiajan tapaan. Opastus oli todella tuskallinen, mutta syy ei ollut oppaan. Muutaman tunnin yöunet kaksi yötä putkeen todellakin verottavat niin aivo- kuin elintoimintoja. Nukahdin opastuksen aikana kerran seisoessani ja kahdesti istuessani. Olin ihan loppu. Lisäksi minulla oli aivan kauhea nälkä. Pelastus tuli kahdesti, sillä opastuksen jälkeen oli 30 minuuttia omaa aikaa, jonka käytin tehokkaasti lähimmällä sohvalla nukkumiseen. Tämän jälkeen söimme keskiajan tyyliin ruokaa, joka ruokki elimistöä tarpeeksi, että jaksoin pysyä virkeänä bussiin asti. Ruokaillessa käytimme leipää lautasena ja söimme ilman haarukkaa. Alkuruoaksi tarjoiltiin kaalisalaattia, kinkkua, kananmunaa sekä leipää. Myöhemmin ateriaa tukivat niin kanankoivet, liha kuin moni muukin eri ruoka. Itselleni ruokailun kruunasi kahvi. Kiitos siitä arabeille!

 

Väsyneitä matkalaisia

Viimeinen etappi ennen kotimatkaa alkoi. Tuomiokirkko ei säväyttänyt itseäni erityisemmin, eikä siitä jäänyt mieleen oikein mitään erityistä mainitsemisen arvoista. Kirkossa oli tosin vierailevia tähtiä, kun Yleisradion paitoihin pukeutuneet puolitoista tusinaa työntekijää valmistelivat kirkkoa jotakin tilaisuutta, muistaakseni joulumessua, varten. Toivon, että valmistelut saatiin tehtyä, sillä Yleisradion ihmisillä näytti olevan kaikkea muuta kuin tekemistä.

Teksti ja kuvat: Markus Halla-aho

 


 

Lue myös

Keskiaikamatkalla Tukholmaan

Matkalla keskiajan syövereissä

Opintomatka keskiaikaan

 

 

 Copyright Vaasan lyseon lukio 2005-2016