Kolumni: Helppo ja toimiva Abitti

Jokainen Suomen lukiolainen on joutunut hyvin todennäköisesti tutustumaan Abittiin ylioppilaskokeiden sähköistymisen alettua. Oletko kuitenkaan kuullut yhdeltäkään opiskelijalta positiivista kommenttia? En minäkään.


YTL on jokaisen lukiolaisen enemmän tai vähemmän salainen vihan kohde. Yksi Lyskan opettaja onnistuikin tiivistämään lukion täydellisesti: ”Yhteinen matsi, ja vastustaja on Ylioppilastutkintolautakunta.” Sähköistämisen myötä YTL kuitenkin onnistuu lisäämään vihaa entisestään pakottamalla kaikki käyttämään Abittia. Ja aivan kuin Abitti itsessään ei olisi tarpeeksi, sen mukana pakotetaan käyttämään myös LibreOfficea, joka aiheuttaa – jos mahdollista –  vielä enemmän vihaa.


On hienoa, että toisen asteen kouluissa lisätään sähköisiä oppimisympäristöjä ja pysytään mukana digiajassa, mutta Abittia ja LibreOfficea käyttäessä alkaa väkisinkin miettiä, eikö niinkin vaikutusvaltaisella taholla kuin YTL:lla olisi resursseja saada kaikille Suomen noin sadalletuhannelle lukiolaiselle käyttöön jokin toimiva ohjelma.

Olen tehnyt yli vuoden kestäneiden lukio-opiskelujeni aikana monta koetta Abitilla, mutten yhtäkään niin, ettei kenelläkään olisi ollut ongelmia ohjelman kanssa. Joskus ongelmat ovat johtuneet siitä, ettei opettaja ole osannut käyttää ohjelmaa, mutta näitä on ollut onneksi harvoin opettajille pidettyjen koulutusten ansiosta. Useammin ongelmana on ollut se, etteivät muistitikut toimi, langaton Abitti-verkko ei toimi, ohjelma väittää, että nimellä tehdään jo koetta, opiskelijoiden koneet eivät avaa ohjelmaa, opiskelijoiden koneiden hiiret eivät toimi – lista on pitkä.

Ohjelma on hankala käynnistää. Toki erillisellä käyttöjärjestelmällä varmistetaan se, että nettiin ja tiedostoihin käsiksi pääseminen on hyvin hankalaa – henkilökohtaisesti en usko, että se olisi täysin mahdotonta asiaan perehtyneeltä ihmiseltä – mutta muistitikulta erillisen käyttöjärjestelmän käynnistäminen on monelle opiskelijalle täysin uusi asia, ja vain harva tietää, miten oma kone tulisi käynnistää. Kaikki koneet toimivat eri tavalla, eivätkä googlettamalla löytyvät ohjeet välttämättä toimi. Onneksi Lyskalla on asiansa osaava TVT-pedagogi, joka yleensä osaa käyttää opiskelijoiden koneita paremmin kuin opiskelijat itse.


Yksi Abitin huonoimmista puolista on kuitenkin LibreOffice, joka on yksi harvoista Abitissa käytössä olevista sovelluksista. Opiskelijat pystyvät lataamaan koulun käyttäjinä ilmaiseksi kaikki Microsoftin Office-sovellukset, mutta Abitin vuoksi kaikkien täytyy ladata LibreOffice ja opetella käyttämään sitä Microsoftin ohjelmien sijaan.

LibreOffice on todella raskas ohjelma. Oma koneeni on monien muiden opiskelijoiden koneita tehokkaampi, mutta silläkin kestää todella kauan avata LibreOfficen ohjelmat, kun kaikki muut ohjelmat avautuvat nopeasti. Hitauden lisäksi LibreOffice on paljon hankalampi käyttää kuin Microsoftin vastaavat ohjelmat: Toiminnot on piilotettu järjettömien valikkojen taakse, oletusasetukset ovat ihmeellisiä eikä toimintoja  yksinkertaisesti ole yhtä kattavasti kuin muissa vastaavissa ohjelmissa.

Itse teen ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet vuoden kuluttua, ja toivon Ylioppilastutkintolautakunnan kehittävän ohjelmiaan siihen mennessä. Ennakkoaineistoihin perustuvien pääsykokeiden poistuessa nämä kokeet kuitenkin vaikuttavat koko loppuelämäni opiskelumahdollisuuksiin, joten toivoisin voivani tehdä ne toimivilla ohjelmilla.

Teksti: Lotta Kalamo.

Kuva: Mika Jokiaho.

 Copyright Vaasan lyseon lukio 2005-2016