Karvalakkeja, rintsikoita ja huulipunan tahrimia kumihanskoja…



Aurinko paistoi puolipilviseltä taivaalta ja kaikki oli ihan tavallista, vai oliko? Koko tylsä tavallisuus katosi, kun Vaasan lyseon lukion Kirkkopuistikon kiinteistön pihalta kajahti Fröbelin palikat ison kaiuttimen kautta. Pihalla oli monia oudosti pukeutuneita nuoria. Asuvalintoja oli monia, mutta useimmilla oli päällään kumpparit, bikinien yläosa, uimalasit ja kumihanskat. Ja sitten välähti: ”Nythän on Junnupäivä!”


Alkuverryttely tapahtui tutoreiden johdolla jo ehkä pienenä opittujen laululeikkien tahdissa. Vanhemmat oppilaat katselivat ikkunoista harvinaisen oudosti pukeutuneita junnuja ja muistelivat, miten olivat itse pukeneet ollessaan junnuja ja viettäessään junnupäivää.



























Alkuverryttelyn jälkeen erittäin energiset junnut marssivat luokittain, A:sta alkaen, kohti Hietalahden villaa. Matka oli k-puolen pihassa vietettyä alkuverryttelyä äänekkäämpi. Luokkien omia huutoja kuului vähän väliä, jonkin luokan mukaan Skandinavian Hunksit lähtivät keitolle, jotkut lauloivat Ismo-vanukkaasta ja jotkut huutelivat jotain vilautteluun liittyvää. Jotkut lauloivat jonossa myös lastenlauluja. Ohikulkijoilla riitti ihmettelemistä junnujen kulkiessa jonossa pitkin Vaasan katuja. Junnut saivat aikaan monta hymyä sekä aikuisille että lapsille.

Paikalle saavuttua junnut järjestettiin luokittain puolikaareen. Luokat huusivat vuorotellen nimensä ja huutonsa, tällä kertaa viimeisestä luokasta alkaen. Saatuaan huutonsa huudettua ja nimensä kerrottua junnut saivat vielä pienen jumppatuokion kahden tutorin ohjauksessa Smurffi-musan tahtiin. Jumppatuokion jälkeen junnut menivät eri pisteille luokkalaistensa kanssa ja tekivät missä mitäkin. Rannan lähellä leikittiin leikkiä, joka vakavimmillaan muistutti amerikkalaista jalkapalloa. Jossain toisaalla pyörittiin kepin päässä ja yritettiin kantaa vettä kupeissa ilman, että sitä olisi läikkynyt yli. Yhdellä pisteellä ahtauduttiin aivan liian pienistä rei’istä tai koloista, jotka olivat vaikeapääsyisiä, ja koetettiin olla osumatta verkkoon. Jos siihen osui, leikin joutui pahimmassa tapauksessa aloittamaan alusta.

Iltapäivällä sää alkoi hieman kylmetä tuulen vuoksi. Jokaisella pisteellä käytyään junnut saapuivat nurmikentän luokse. Vuorossa oli luokittainen köydenveto. Luokat olivat hyvin tasaväkisiä, mutta vain kaksi vahvinta pääsi finaaliin. Finaalissa oli vastakkain luokat 09D ja 09I. Kaksi jo kisailun väsyttämää luokkaa ottivat toisistaan mittaa vetäen köyttä kuin viimeistä päivää. Köyden keskellä oleva naru ylitti rajan, ja 09D julistettiin voittajaksi.

Äänet käheinä sekä päivän kommelluksien ja kisailujen väsyttäminä junnut matelivat onnellisina ja iloisina kotia kohti…



























Teksti ja kuvat: Laura Hotakainen ja Annina Ahlsved

 Copyright Vaasan lyseon lukio 2005-2016