Lyska goes Miljoona linnunpönttöä 

Oletko huomannut, että K-puolen sisäpihalla kasvaa kaksi puuta? Entä oletko nähnyt niissä linnunpönttöjä? Katsopa seuraavalla kerralla pyörääsi tai mopoasi parkkeeratessasi ylös. Noin kolmessa metrissä komeilee kaksi uuni… tai pitäisi kai sanoa puuverstastuoretta lintukotia odottamassa uusia asukkaita. 

Vuoden 2016 maaliskuussa käynnistynyt Miljoona linnunpönttöä -kampanja on saanut suomalaiset nostamaan tähän mennessä lähes miljoonasatatuhatta linnunpönttöä maamme puihin. Kampanja jatkuu toukokuun 2017 loppuun. Nyt Vaasan lyseon lukio on kantanut kortensa kekoon ja lievittänyt kolopesijöiden asuntopulaa yhteensä viiden pöntön verran. 

FUUSIOn toimittaja ja kuvaaja olivat tiistaina 28.3. puoleltapäivin todistamassa Lyska goes Miljoona linnunpönttöä -tapahtuman h-hetkeä. Koulumme linnunpönttöasiantuntijoina paikalla haastateltavina olivat biologian ja maantieteen lehtori Jari Mikola, historian ja uskonnon tuntiopettaja Janne Dahlsten sekä virastomestari Janne Suurkoivu.

Lyska goes Miljoona linnunpönttöä -tapahtuma kuulostaa jännittävältä? Kuinka monta pönttöä koulumme pihapiiriin on tulossa? Ei kai sentään ihan miljoonaa? 

— Pönttöjä ripustetaan kaikkiaan viisi. Kaksi pönttöä löytyy V-puolen sisäpihan puista, kaksi pönttöä ripustetaan haastattelun päätteeksi K-puolen sisäpihan puihin ja viides palokujalle pysäköintialueen välittömään läheisyyteen. 

Mistä tai keneltä idea osallistua valtakunnalliseen kampanjaan on peräisin? 

— Idea lähti liikkeelle opettajainhuoneen kahvipöytäkeskustelusta. Innostuimme Jarin (Mikola) kanssa, että voisimme nikkaroida koulun alueelle muutaman linnunpöntön. Myöhemmin keksimme, että voisimme näin kouluna osallistua mielestämme hienoon valtakunnalliseen kampanjaan, kertoo Dahlsten. 

Kuka on valmistanut pöntöt tai mistä ne on hankittu? 

— Jari on nikkaroinut kaksi pönttöä ja itse väkersin iltapuhteina kolme, Dahlsten paljastaa.

Onko pöntöt suunniteltu jollekin tietylle lintulajille? Kertokaa jotakin teknisiä tietoja. 

— Päätimme valmistaa pönttöjä ensijaisesti kottaraisille. Pöntöt on valmistettu laudasta ja vanerista, ja niissä on noin 45 mm:n lentoaukko. Seinäkorkeus on noin 30–35 cm ja sisätilan halkaisija 12–15 cm.  

Onko pöntöille akuutti tarve? Kuinka paljon Vaasan ydinkeskustassa on asunnottomia kottaraisia? 

— Kottaraiset ovat voimakkaaasti vähentynyt laji, sillä ne ovat kärsineet maatalouden muutoksista ja laidunmaiden häviämisestä. Tänä päivänä monet kottaraiset asuvat kaupunkien puistoissa, joissa niille on ravinnonhakuun tarvittavaa lyhyttä nurmea. Kottaraisilla on keskustassa krooninen asuntopula, jota pyrimme näin helpottamaan. 
Milloin pönttöihin voidaan odottaa ensimmäisiä asukkeja? 

— Kottaraiset ovat näin maaliskuun lopussa juuri saapumassa Vaasan leveysasteille. Pesintä käynnistyy yleensä huhtikuussa ja poikaset lähtevät pesästä ennen koulujen kevätlukukauden päättymistä. 

Kuinka todennäköistä on, että koulumme pihapiirissä pääsemme todistamaan kottaraisten perheonnea? Entä miten sitä aiotaan juhlistaa? 

— Mahdolliseen pesintään vaikuttavat paljon kottaraisten ravinnonsaantimahdollisuudet.

Toivotaan parasta! Hienoahan se olisi, jos pääsisimme koulun päättymisen ja uusien ylioppilaiden lisäksi vielä juhlistamaan kottaraisten perheenlisäystä. 
 
Lisätietöa kanpanjasta Ylen verkkosivuilla http://yle.fi/aihe/miljoona-linnunponttoa 

 

Teksti: Tiina Kankkonen.

Kuvat: Kari Mäkinen.

 Copyright Vaasan lyseon lukio 2005-2016