Yhteiskunta ja nuorten mielenterveysongelmat



Nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät edelleen ja yhä useampi tarvitsee kuntoutusta. Ancharlotte Pitkäkangas on vakuutussihteeri ja kuntoutuksen etuusvastaava KELAssa. Hän kertoo, että masennus ja ahdistus ovat lisääntyneet. Myös potilaat kertovat pelkotiloistaan eli psykoterapiahakemuksia on näkyvissä koko ajan.


Pitkäkankaan mukaan tukien saanti sekä kriteerit vaihtelevat, eli ne riippuvat hyvin paljon sairauden vaikeusasteesta. Hän sanoo myös, että ”Jos puhutaan nimenomaan pahoinvoinnista, tarjolla on psykoterapiaa, sopeutumisvalmennuskurssi ja tukea opiskelua varten.” Pitkäkankaan mukaan tarvitaan psykiatrin diagnoosi sekä kolme kuukautta terapiaa ennen kuin hakee KELAlta tukea. Myös on tärkeätä, miksi haetaan tukea, minkälaista tukea haetaan sekä mikä on tuen tarkoitus. Esimerkiksi psykoterapia on mahdollinen, jos opiskelu on uhattuna.


Ancharlotte Pitkäkangas sanoo myös, että tukien tarvitsijoiden määrää kasvaa. Myös tuen keskimääräinen saanti vaihtelee iän mukaan. 16–25-vuotiaat saavat suuremman rahamäärän kuin yli 26 vuotiaat.


”Kuntoutuksen päätarkoitus on auttaminen palaamaan takaisin työelämään. Sitä korostetaan enemmän ja enemmän”, sanoo Pitkäkangas


Pitkäkangas kertoo, että psykiatrin arvioinnin mukaan potilaan lähiomaiset voivat saada tukea ja sitä saa esimerkiksi perheterapian kautta.


Suhtautuminen KELAn päätöksiin vaihtelee. Päätökset perustellaan tarkasti. Kriteerien täyttyessä potilas saa tukea. Joissain tapauksissa on valituksen mahdollisuus. Myös valituksien määrää vaihtelee, Pitkäkankaan mukaan joustoa on, ja uudelleen käsittely on mahdollinen.


Nuorisoasema Klaarasta Kaisa Törmänen, joka on psykiatrinen sairaanhoitaja, ja Marita Tammela, joka on sosiaaliterapeutti, ovat myös todenneet sen, että ahdistus, masennus ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet nuorten piirissä. Yleensä toimivin hoitomuoto on kognitiivinen terapia näissä tapauksissa.


Törmänen ja Tammela kertovat sen, että esimerkiksi masentuneilla nuorilla on useita poissaoloja koulusta, motivaatio kärsii ja tapahtuu niin sanotusti syrjäytyminen. Yksilö ei pärjää yhteiskunnassa.


Nuorisoasema Klaarasta saa tukea 13–20-vuotiaat ilman lähetettä. Tammela ja Törmänen kertovat myös sen, että Klaarassa ei seurata tilastollisesti tilannetta, joka koskee nuorten mielenterveysongelmia. He toteavat, että jatkuvasti tulee lähetettyä eteenpäin lähetteitä psykoterapiaan.


Tammelan ja Törmäsen mukaan noin puolet tapauksista on sellaisia, että nuori hakee itse apua ja muissa tapauksissa lähiomainen hakee nuorelle apua. He lisäävät myös, että ”Nuori on avoimempi hakiessaan itse apua. Pientä sisäänpäin kääntymistä on havaittavissa, kun nuori on lähiomaisen kautta tullut hoitoon”.


”Kyllä kuntoutus auttaa useita palaamaan arkeen ja monet saavat takaisin otteensa elämästään. Kaikki kyllä riippuu yksilöstä”, toteavat Törmänen ja Tammela.


”Todennäköisesti ennakkoluulot psyykkisesti sairaita kohti ovat vähentyneet yhteiskunnassa eli ihmisten keskuudessa, koska useat kokevat ja käyvät jonkinlaisia ongelmia elämänsä aikana”, sanovat Törmänen ja Tammela.

 

Mielenterveyshäiriöt lisääntyvät rajusti.



Tilaston lähde: Kelan kuntoutustilasto 2007.


Teksti: Nea Ilvesmaa

 Copyright Vaasan lyseon lukio 2005-2016