“Once in a life” – Vaihtarina Australiassa



Oletko lähtemässä vaihto-oppilaaksi? Mietitkö vielä, miten voit hakea ja minne? Onko halvempia vaihtoehtoja? Onko vaihto-oppilasvuosi kokemisen arvoista? Fuusio haastatteli Länsi-Australiassa Perthin kaupungissa 12 kuukautta vaihto-oppilaana ollutta Joonas Vainiota.


Joonas Vainio lähti juniorivuotensa jälkeen heinäkuussa vaihto-oppilaaksi Australiaan. Hän opiskeli 9 kuukautta Wanneroo Senior High schoolissa ja 3 kuukautta Kingsway Christian Collegen yksityiskoulussa.

Vaihto tapahtui Suomen Rotaryn nuorisovaihdon kautta. Rotary on järjestö, joka kustantaa vaihdosta osan. Vaihto tulee siis halvemmaksi kuin useimpien muiden järjestöjen kautta, mutta sinne pääsy on vaikeampaa. Joonas haki Rotaryn kautta nuorisovaihtoon marraskuussa. Haku tapahtui kirjeellä, jossa piti kertoa itsestään. Hänet kutsuttiin haastatteluun joulukuussa. Tammikuussa hän sai tietää pääsevänsä vaihto-oppilaaksi.


Mistä sait ajatuksen vaihto-oppilaaksi lähtemiseen?
 
Vaikea sanoa, olen aina vain halunnut tehdä kaikkea hullua ja uutta. Kun englannin tunnilla jaettiin esitteitä vaihto-oppilaaksi menemisestä, tajusin, että itsekin voisin lähteä vaihto-oppilaaksi.


Miksi halusit juuri Australiaan ja miten kotona suhtauduttiin lähtöösi?

Halusin maan, jossa puhutaan englantia. En jostain syystä kuitenkaan halunnut USA:han enkä Isoon-Britanniaan, joten vaihtoehdot olivat Australia, Uusi-Seelanti tai Kanada. Pääsin Australiaan.

Kotona oltiin tietysti surullisia, varsinkin lähtöhetkellä. Itse kuitenkin olin myös innoissani. Koko vuoden poissaolo tietysti pelotti, mutta kyllä silti pääasiassa kaikki suhtautuivat positiivisesti.


Monessako isäntäperheessä asuit ja millaisia ne olivat?

Asuin kolmessa isäntäperheessä. Ensimmäinen oli mukava, mutta puutteena oli, että he olivat töissä niin paljon. Se oli sääli, sillä ensimmäisenä perheenä olisi juuri ollut hyvä, että he olisivat olleet läsnä enemmän. Toinen perhe oli todella rento. Heillä ei ollut lapsia, mutta isäntäperheen isä omisti oman lentokoneen. Kolmas perhe oli uskonnollinen, ja tämän perheen kautta vaihdoinkin yksityiskouluun, sillä heidän tyttärensä kävi sitä koulua.


Millainen australialainen high school oli koulujärjestelmältään?

Australiassa high school käsittää luokat 8-12. Kouluissa ei tarjoilla kouluruokaa. Päivässä on yksi ruoka- ja välitunti. Joissakin kouluissa käytetään koulupukuja. Koko vuonna opiskellaan vai kuutta ainetta. Päivät kestävät yleensä klo 9-15.


Saako vaihto-oppilasvuodesta joitain kurssisuorituksia täällä meidän koulussamme?

Kyllä siitä vähän saa. Ei kuitenkaan läheskään niin paljon kuin jos olisin opiskellut täällä. Maksimi taitaa olla seitsemän kurssia. Rehtorille täytyy viedä todistuksia näytille, ja hän sitten myöntää suorituksia.


Mikä oli mieleenpainuvin kokemus vaihto-oppilasvuodesta?

Kokonaisuus ja se, että sai kokeilla kaikkea uutta. Suoritin mm. 7,5 lentotuntia. Kokeilin Australiassa myös esimerkiksi surffausta ja vesihiihtoa.


Suositteletko vaihto-oppilaaksi lähtemistä?

Ilman muuta. Sitä ei tule ikinä katumaan. Se on ”once in a life” -mahdollisuus.


Pidätkö yhteyttä Australiassa saamiisi kavereihin?

Pidän. “Mesessä” voin helposti pitää yhteyttä heidän kanssaan, ja jotkut heistä suunnittelevat tulevansa Suomeenkin, kun saavat rahaa. Tutustuin myös moniin muihin vaihto-oppilaisiin, joten minulla on ystäviä ympäri maailmaa.


Aiotko mennä Australiaan vielä uudestaan?

Ilman muuta. Olen suunnitellut matkustavani Australiaan ja kiertävän autolla koko Australian. Siihen täytyy kuitenkin varata paljon rahaa ja aikaa.


Lopuksi, onko sinulla hyviä vinkkejä niille, jotka ovat lähdössä vaihto-oppilaaksi?

Ole avoin. Lähde rohkeasti mukaan, jos sinua pyydetään johonkin. Kannattaa myös aloittaa kohdemaassa jokin harrastus, sillä sitä kautta saa todella nopeasti kavereita.
 


























Teksti: Roosamari Rajamäki
Kuva: Jenna Nikula ja Joonas Vainio.

 Copyright Vaasan lyseon lukio 2005-2016