Amerikan kautta Tukholmaan yliopistoon

Ulkomailla opiskelevista entisistä lyskalaisista kertovan juttusarjan toisessa päästään kuulemaan, mitä FUUSIOssakin aikanaan aktiivisesti kirjoitelleelle Matti Myllyaholle kuuluu nykyään. Jos olet joskus haaveillut opiskelusta rapakon takana – joko tämän parin korttelin päässä sijaitsevan tai sen valtamereksikin kutsutun – juttu kannattaa ehdottomasti lukea!

 

Kuka olet?

Olen Matti Myllyaho, 21 v., valmistuin ylioppilaaksi Lyskasta 2014.

 

Mitä teet tällä hetkellä?

Tällä hetkellä opiskelen Tukholman yliopistossa ensimmäistä lukuvuotta. Pääainelinjani on nimeltään Business Administration & Political Science, eli kyseessä on tuplatutkinto. Keväällä 2019 valmistun sekä valtiotieteiden että kauppatieteiden kandidaatiksi. Kaikki opetus, luennot, koulukirjat ja seminaaritunnit ovat englanniksi.

Päädyin Ruotsiin Amerikan kautta. Opiskelin ja uin kilpaa Floridassa yliopistossa urheilustipendillä yhden lukuvuoden. Pääaineeni oli International Business Management.

 

Mitä kaikkea opintoihisi kuuluu?

Täällä Tukholmassa opiskelen joka toinen lukukausi kauppatieteiden kursseja ja joka toinen valtiotieteiden kursseja. Esimerkiksi kuluva syyslukukausi koostuu rahoituksen, johtamisen, markkinoinnin- ja laskentatoimen kursseista. Kevätlukukaudella siirrytään erilaisiin kansainvälisen politiikan kursseihin. Opintoihin sisältyy myös vaihto eli kahden vuoden päästä opiskelen kuusi kuukautta toivottavasti Sydneyssä tai Hong Kongissa.

Lisäksi yliopisto tarjoaa monia ilmaisia kielikursseja. Käyn kerran viikossa ruotsintunneilla, joilla puhutaan paljon kieliopin pänttäämisen sijaan. Kyseiseltä kurssilta olen saanut monta uutta kaveria, ja esimerkiksi eräänä iltana lähdettiin oppitunnin jälkeen kaikki yhdessä pubiin, opettaja mukaan lukien.

 

 

Mikä on parasta Tukholmassa opiskelussa?

Opiskelu Tukholman yliopistossa on itsenäistä verrattuna amerikkalaiseen opiskelutapaan. Luennot eivät ole periaatteessa pakollisia. Pidän siitä, että kurssien arvosanasta suuri osa perustuu erilaisiin ryhmätöihin, joissa pääsee tutustumaan uusiin koulukavereihin ja kehittämään kommunikaatiotaitoja. Edellisen kurssin ryhmätyön tein unkarilaisen, virolaisen, amerikkalaisen ja ruotsalaisen kanssa. Syksyn kurssieni professorit tulevat monesta eri maasta (Venäjältä, Australiasta, Ruotsista, Kiinasta, Saksasta, Iso-Britanniasta), mikä luo jokaiseen luentoon mielenkiintoisen ja erilaisen näkökulman.

Opiskelijoiden työllisyystilanne tuntuu olevan kohtuullinen Tukholmassa. Usea kaverini on töissä opintojen ohella, ja itsekin olen pankissa osa-aikatöissä. On vaikea kuvitella tilannetta, että Suomessa olisi ollut mahdollista saada vastaavanlaista työpaikkaa tässä vaiheessa opintoja. Tukholmassa on loputon määrä mahdollisuuksia olla aktiivinen ja osallistua opiskelijatoimintaan. Aloitin itse pitkästä aikaa taas street-tanssin koulun järjestämällä kurssilla.

Olen myös ehdottomasti suurkaupunki-ihminen, joten rakastan sitä, että joka nurkan takaa löytyy jotain uutta ja ihmeellistä.

 

Mikä oli parasta Yhdysvalloissa opiskelussa?

Elämä amerikkalaisessa collegessa oli aika lähellä elokuvien stereotypioita. Parasta oli Floridan käsittämättömän upea elinympäristö ja kompakti yliopistokampus, jossa kaikki on muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Tenttiin sai lukea laiturilla villien delfiinien uidessa ohi (tositarina) ja kerran tuli leikittyäkin niiden kanssa vedessä avovesiuintitreenin aikana. Amerikkalainen ”school spirit” on jotain, mistä monet puhuvat, mutta sen hienoutta ei käsitä, ennen kuin kokee sen itse.


Työskenteletkö/harrastatko kenties opintojen ohella?

Olen kilpauimari, minkä koen harrastamisen sijaan ennemminkin elämäntapana. USA:ssa uintiharjoittelun parissa kului vähintään 30 tuntia viikossa. Se kävi kokopäivätyöstä, koska urheilustipendin jatkuminen riippui kilpailumenestyksestä. Ruotsissa harjoittelumäärä on vähentynyt, mutta palava halu kilpailla jatkuu. Uin Tukholmassa seurassa nimeltä Neptun, jossa saan harjoitella muun muassa Rion olympialaisten kultamitalistin kanssa. Urheilu-uran yhdistäminen opintoihin on täällä kuitenkin huomattavasti vaikeampaa kuin Yhdysvalloissa.

Aloitin tosiaan kuukausi sitten täällä Tukholmassa osa-aikatyön pankissa, jossa työskentelen noin 15 tuntia viikossa. On ihan mahtavaa tehdä jo tässä vaiheessa opiskeluja ns. oma alan töitä. Vaikka en välttämättä finanssialalle pitkällä tähtäimellä jää, on pankissa työskentely arvokasta työkokemusta ja samalla oppii asioita, joita ei koulun penkkiä kuluttamalla tule vastaan. En puhu vielä täysin sujuvaa ruotsia, joten teen töitä enimmäkseen englanniksi ja suomeksi, sillä pankilla on toimintaa viidessä eri maassa.

Lisäksi vielä toisena sivutyönä teen keikkaluontoisesti konsultointia HEADvising-nimisessä yrityksessä, joka auttaa lukiolaisia monimutkaisissa hakuprosesseissa ulkomaisiin yliopistoihin, erityisesti Yhdysvaltoihin. Sitä kautta olen päässyt sopivasti lunastamaan sen usean vuoden työn ja tietotaidon, mikä kertyi omien hakuprosessien kautta. HEADvising:in nettisivut löytää osoitteesta www.headvising-university-admissions.com/

 

Missä asut?

Asun rivitalossa australialaisen ja ruotsalaisen kämppiksen kanssa 15 min metromatkan päässä Tukholman keskustasta. Yliopistolle on vain yksi pysäkki.

 

Opiskeletko jo unelma-alaasi vai aiotko vaihtaa alaa tai kenties opiskella tulevaisuudessa lisää? Mikä on unelma-ammattisi? Mitä haluat tehdä isona?

Tämä ala kiinnostaa todella paljon, mutta niin myös moni muukin ala. Harkitsin lukioaikana teatterikorkeaan pyrkimistä, ja kaikki luova kiehtoo edelleen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on lähellä sydäntä ja tulevaisuudessa haluan ehdottomasti vaikuttaa positiivisesti ympäröivään maailmaan. Poliitikoksi en halua, mutta jotain kansainvälisten suhteiden edistämiseen liittyvää.  Tavoitteenani on perustaa oma yritys lähivuosina, ja pitkällä tähtäimellä haluaisin luoda jotain uutta ja arvokasta maailmaan yrittämisen kautta. Vaikka urapolulla voi tietysti tapahtua vielä täyskäännös, kymmenen vuoden päästä näen itseni töissä omassa Start up -yrityksessäni.  

 

Mitkä asiat vaikuttivat opiskelupaikan valintaan? Miten päädyit opiskelemaan juuri Ruotsiin?

Jenkkeihin lähtö oli suunnitelmissa lukion alusta asti. Se oli tapa lunastaa vuosien panostus kilpaurheiluun ja samalla arvokas mahdollisuus saada laadukas tutkinto mielenkiintoisessa ympäristössä. Ilman urheilustipendiä en olisi ikimaailmassa pystynyt maksamaan 50 000 dollarin lukukausimaksua yksityisessä yliopistossa Floridan suurkaupungissa.

Vuosi Jenkeissä oli elämäni parasta aikaa. En tiedä mitään parempaa paikkaa asua ja elää kuin Tampa ja Florida. Yliopistoni kuitenkin nosti lukukausimaksua kohtuuttomasti samaan aikaan kun urheilustipendi pysyi samana. Aloin katselemaan muita vaihtoehtoja USA:n sisällä, ja tein päätöksen jatkaa koulua Michiganissa, mutta halusin vielä varmuuden vuoksi katsoa ”plan B” -vaihtoehtoja Euroopassa.


Tutustuin mm. Ruotsin, Skotlannin, Hollannin ja Saksan hakusysteemeihin. Sattumalta vastaan tuli Tukholman yliopiston englanninkielinen tuplatutkintolinja, jossa on mahdollista saada sekä kauppiksen että valtsikan tutkinnot, mukaan lukien vaihtojakso ulkomailla. Yhtä ideaalia yhdistelmää ilman lukukausimaksuja ja yhtä arvostetusta instituutiosta ei ole mistään muualta päin maailmaa tullut vastaan.  Laitoin erittäin yksinkertaisen hakemuksen menemään, ja kun tulokset tulivat, ei tarvinnut miettiä hetkeäkään paikan vastaanottamista. En ole päätöstä katunut.

 

Millainen oli hakuprosessi?

Ruotsin hakuprosessi on todella yksinkertainen. Suureen osaan opintolinjoista haetaan pelkästään lukion päättötodistuksen ja yo-todistuksen perusteella. Haku tapahtuu helposti netissä. Englanninkielisiä kandiohjelmia ei ole kovin montaa, mutta erityisesti kauppatieteellisiä pääaineita löytyy englanniksi. Tunnen monia suomalaisia, jotka opiskelevat Ruotsissa mm. lääkiksessä ja oikiksessa ruotsin kielellä, vaikka he eivät edes kirjoittaneet lukiossa pitkää ruotsia. Kielen kehittäminen vaatii toki opiskelujen alussa ylimääräisiä ponnisteluja. Ruotsissa opiskelua kannattaa harkita tosissaan, mikäli haluaa välttää Suomen yliopistojen pääsykokeet.

Yhdysvaltoihin hakeminen olikin sitten toinen tarina. Jenkeissä ei ole yhteishakua vaan haku tapahtuu suoraan valittuihin kouluihin. Koulut vaativat soveltuvuustestien suorittamista (kuten SAT ja TOEFL) ja usein erilaisia hakuesseitä, suosituksia, amerikkalaiseen systeemiin käännetyt suomalaiset todistukset sekä muita todistuksia esim. maassa oleskeluun riittävien varojen todistus pankista jne. Lisäksi tulee huomioida viisumin hakeminen ja muut byrokratiakysymykset. Urheilustipendin saaminen se vasta onkin aikaa vievä prosessi. Urheilustipendien lisäksi koulut myöntävät stipendejä akateemisten meriittien perusteella, mutta ne ovat usein huomattavasti pienempiä summia. USA:ssa opiskeluun voi toki hakea rahoitusta esim. SAYL:lta (Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto) tai Fullbrightilta. Jos ei ole valmis laittamaan todella paljon aikaa hakuprosessin kiemuroihin, suosittelen konsultointiyrityksen tai vastaavan ammattilaisen avun hyödyntämistä.

 

Millaista on opiskella ulkomailla?

Vaikka Ruotsissa ja Jenkeissä opiskelu eroavat toisistaan paljon, voin yleisesti ottaen sanoa, että suosittelen ulkomailla opiskelua kaikille, joita kiinnostaa erilainen kulttuuri, ihmiset ja kieli. Jotta tästä voi nauttia, pitää olla valmis astumaan mukavuusalueeltaan pois. Suomeen jääminen olisi ollut omalla kohdalla helppo ja turvallinen vaihtoehto, mutta en ole koskaan mennyt sieltä, missä aita on matalin.

Parasta ulkomailla opiskelussa on varmasti se, että tutustuu uusiin ihmisiin ja pääsee kehittymään tavalla, joka kotimaassa ei välttämättä olisi mahdollista. Jokainen, joka on joskus opiskellut/työskennellyt ulkomailla, voi varmaan samaistua siihen, että on mahtava tunne rakentaa uutta elämää ja ystäväverkostoa alusta asti uudessa ympäristössä ja huomata jossain vaiheessa, kuinka onnistuikaan sopeutumaan niin hyvin.
Mitä ohjeita antaisit niille, jotka haluaisivat tulevaisuudessa opiskella ulkomailla?

Suomen ulkopuolelta löytyy paljon vakavasti harkittavia vaihtoehtoja. Alasta riippuen niiden mahdollisuuksien määrä vaihtelee. Euroopasta löytyy yllättävän paljon maailman kärkitason yliopistoja ilman lukukausimaksuja ja erilaisia englanninkielisiä opinto-ohjelmia. Esimerkiksi Skotlannissa EU:n kansalaisten ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja. Saksasta ja Ranskasta löytyy useita ilmaisia julkisia kouluja. Hollannissa lukukausimaksut liikkuvat muutaman tonnin paikkeilla. Myös Euroopan ulkopuolelta löytyy kohtuullisen hintaisia oppilaitoksia. Kehittynyt kielitaito ja kansainvälinen kokemus avaavat varmasti nykytyömarkkinoilla monia uusia ovia.

Terveisesi Lyskan opiskelijoille, jotka vielä miettivät, mitä ja minne lähtisivät opiskelemaan.

Jos innostuu kokeilemaan ulkomaille lähtöä, ei siinä häviä mitään, vaikka päätyisi takaisin Suomeen. Päinvastoin on suurenmoisen kokemuksen rikkaampi. Isompi ”vaara” on, että rakastuu uuteen kotimaahansa ja uusiin ihmisiin niin palavasti, että takaisin paluu ei enää yhtäkkiä houkuttele.

Kuvat: Matti Myllyaho

 Copyright Vaasan lyseon lukio 2005-2016