Viis vinkkiä kokeisiin lukijoille

Lukuvinkkejä ei koskaan voi olla liikaa. Varsinkaan silloin kun kirjapinot kasaantuvat nurkkiin ja luettavana on yhden kirjan sijasta viisi. Oppimistyylejä on opetettu jo ensimmäisestä lukuvuodesta lähtien, mutta aina kokeiden lähestyessä yksi jos toinenkin unohtaa niistä tärkeimmät.

 

Oppiminen ei tapahdu yhdessä yössä, eikä ihminen ole tietokone, jonka muistiin kaikki asiat tallentuvat sekunnin sadasosassa. Oppiminen on pitkä ja raskas prosessi, jonka aikana täytyy muistaa tasapainottaa opiskelu ja vapaa-aika. Urakka saattaa tuntua mahdottomalta, mutta viiden vinkin avulla siitä tulee hieman helpompaa tai ainakin miellyttävämpää.


1. Aloita ajoissa. Vaikka kuukausi saattaa tuntua pitkältä ajalta, on aina parempi ennakoida ja edetä rauhallisesti. Koskaan ei tiedä, onko edessä pitkä lukukuukausi vai kuukausi flunssan kourissa. Opiskelu on myös huomattavasti rauhallisempaa, vapaampaa ja joustavampaa, kun aikaa on paljon eikä paniikkiin ole syytä. Älä mene paniikkiin, vaikka aloittaisit myöhässä tai et saisi kaikkea luettua. Turha stressaaminen ja huolehtiminen vievät aikaa lukemiselta ja luovat turhia paineita. Jos aika käy vähiin, lue tärppejä tai tiivistelmiä. Tärkeintä on kuitenkin pysyä rauhallisena ja positiivisena. Oppiminen on tehokkaampaa, kun mieli on avoin eikä stressi paina.


2. Tee lukujärjestys tai lukuaikataulu ja pidä siitä kiinni. Opojen tarjoamat ylioppilaskokeiden lukemisjärjestykset voivat olla hyväksi opiskelun ajoittamisen suunnittelussa, mutta myös omat aikataulut tuovat lukemiseen säännöllisyyttä. Jokaisella opiskelijalla on oma tyylinsä opiskella ja oppia, ja siksi lukujärjestyksen tulee parantaa opiskelijan oppimista. Joillekin yksi aine päivässä riittää, kun taas joku lukee monta ainetta päivässä. Myös päivärytmit sekä monet harrastukset säätelevät lukuaikaa. On tärkeää tuntea itsensä ja käyttää omia hyviä puolia hyödyksi lukemisessa ja sen suunnittelussa. Omaa ahkeruutta ei kannata yliarvioida, mutta parhaansa on tärkeää tehdä.


3. Sammuta kännykkä, tietokone ja muut elektroniset laitteet ja häiriötekijät. Lukujärjestyksen lisäksi rauhallinen opiskelupaikka ilman häiriöitä on erityisen tärkeä.  Vaikka kännykkä onkin nykyajan asuste, se on hyvä jättää pois kokeisiin lukiessa. Myös television taustamelu ja kännykän viestiäänet voivat haitata keskittymistä ja viedä mielenkiinnon pois tärkeästä aiheesta. Kaikki mahdolliset häiriöt on hyvä minimoida, jotta saisi mahdollisimman hyvän ja oppimista tukevan oppimisympäristön. Myös kodin ulkopuoliset, rauhalliset paikat voivat auttaa keskittymisessä. Esimerkiksi kirjaston opiskelutilat mahdollistavat hiljaisen opiskeluympäristön ja auttavat erottamaan opiskelun ja vapaa-ajan toisistaan.


4. Opi oma oppimistyylisi. Kaikkien oppimistyyli ei ole samanlainen vaan se vaihtelee opiskelijoiden kesken hyvinkin paljon. Jotkut muistavat parhaiten puheen, jotkut kuvat ja joillekuille asiat jäävät mieleen vain kirjoittamalla muistiinpanoja. On tärkeää löytää itselle mieluisin oppimistyyli ja käyttää sitä hyväksi suurten asiakokonaisuuksien sekä pienten faktojen muistamisessa. Näin ei tule tehtyä turhaa työtä ja asiat jäävät mieleen paremmin jo heti ensimmäisellä lukukerralla. Netistä ja oppikirjoista löytyvillä tehtävillä opiskelija voi testata itseään ja nähdä, onko uurastanut vai uneksinut lukuaikansa. Eri vuosien ylioppilaskokeita sekä lisätehtäviä löytyy esimerkiksi Ylen sivuilta muutamalla klikkauksella ja ne tuovat mukavaa vaihtelua pitkään lukuprosessiin. Ne myös antavat vihjeitä siitä, mikä on lukukokonaisuuden tärkein asia ja mitä kannattaa vielä kerrata.


5.Tee tiivistelmiä ja varaa aikaa lyhyelle kertaukselle. Tiivistelmät kappaleista tai koko kirjan ydinasioista ovat hyvä tapa palauttaa asiat mieleen viimeisenä iltana. Tiivistelmät eivät ole pitkiä tekstejä vaan ydinsanoja ja lyhyitä muistiinpanoja, eikä niiden tarkoitus ole enää opettaa vaan palauttaa tietoa säiliömuistista. Monet kokevat myös kirjojen selailun ja kappaleiden tiivistelmien lukemisen viimeisenä iltana hyödylliseksi. Myös tärppien opiskelu on opettavaa, vaikka ylioppilaskokeissa onkin mahdotonta ennustaa, mikä monien kirjojen asioista tulee kokeeseen ja tärppejä harjoitellessa saattaa siksi tuhlata aikaansa.


Suuria kirjapinoja tai ylioppilastuloksia katsellessa onkin muistettava, että tärkeintä ei ole se, muistaako juuri oikeat asiat kokeessa, vaan se, kuinka paljon on oppinut koko prosessista. Lukion tehtävä on sivistää ja opettaa uusia asioita, joista osa osoittautuu tarpeellisiksi ja osa ei. Tieto ei koskaan ole haitaksi, vaikka sitä ei kysyttäisikään juuri sen vuoden ylioppilaskokeessa. Tieto on valtaa, vaikka sitä ei tarvittaisikaan hyvän arvosanan saamiseksi.

Teksti: Milena Puolamäki

 Copyright Vaasan lyseon lukio 2005-2016